Savonlinnan Lentokerhon alkuvaiheet 

Savonlinnassa on lentämistä harrastettu kaksi kertaa enemmän tai vähemmän järjestäytyneessä muodossa ennen päivämäärää 1.2.1962, jolloin Savonlinnan lentokerho ry perustettiin. Ensimmäisen kerran lentämistä harrastettiin Savonlinnassa 1930-luvulla Ilmapuolustusliiton aikana. Kalustona oli Saksalaisten suunnittelema alkeiskoulukone Grunau 9, joka oli rakennettu Savonlinnassa. Hinaukset suoritettiin autohinauksella ja lentokenttänä toimi Saimaan jää. Talvisota keskeytti Savonlinnalaisen ilmailun kehityksen siltä erää. Vuonna 1946 maailman tilanteen vähän rauhoituttua, Savonlinnassa yritettiin uudelleen harrastaa ilmailua. Tällä kertaa yhdistyksen nimenä oli Savonlinnan ilmailukerho. Lentämistä harrastettiin tälläkin kertaa jäältä ja paikkana oli Pullinlahti. Kone oli Suomalaisvalmisteinen alkeisliitokone Harakka II tunnukseltaan H-37. Savonlinnan ilmailukerhon toiminta loppui sodan jälkeisille vuosille tyypilliseen rahapulaan ja porukan hajoamiseen. Syksyllä 1961 kokoontui Karjalaisen Heikin ja Koposen Matin aloitteesta porukka Kuutin kahvilaan päättämään purjelentokoneen hankinnasta. Kokoontumisen tuloksena perustettiin Savonlinnan Lentokerho ry eli lyhyesti SaLKo jo edellä mainittuna päivämääränä 1.2.1962. Savonlinnan Lennokkikerho perustettiin samalla päivämäärällä kerhon lennokkijaostoksi. Lennokkijaoston ja kerhon yhteistoiminta oli alkuvaiheessa läheistä, mm. useat innokkaat liidokkipojat lähtivät mukaan purjelentokurssille ja pidettiin yhteisiä lentonäytöksiä. Lennokkiharrastuksen ja SaLKon alkuvaiheista Savonlinnassa kannattaa lukea lisää Ossi Kilpeläisen kirjoittamasta Lennokkikerhon historiikistä. 

Lentotoiminnan alku 

Lentotoiminta alkoi kesällä 1962 oman kentän puuttuessa Naarajärvellä. Kerhon oma PIK-5c Cumulus OH-PBJ hinattiin sinne Hämeenlinnasta. PIK-5:sta ohjasi siirtolennon aikana nyt jo edesmennyt lentokapteeni Juhani Horma. Ennen oman koulukoneen Bergfalken hankintaa vuonna 1964, kerhon jäsenet saivat koulutuksensa Jyväskyläläisten Rhönlerchellä OH-KRM:llä. Kerholaiset lensivät Naarajärvellä myös Varkauden lentokerhon OH-KCA SZD-10bis Czaplalla. Nykyisistä jäsenistä ainakin Jussi Laine on aloittanut ilmailu-uransa Naarajärvellä. Toiminta siirtyi vasta valmistuneelle Savonlinnan lentoasemalle syksyllä 1973. Ennen Savonlinnan lentoaseman valmistumista kerholaiset lensivät Naarajärven lisäksi muun muassa vuosina 1972 ja 1973 Pullinlahden jäältä ja kesäisin Lehtiniemen lentopaikalta. Kalustoa oli vuokralla Varkaudesta ja kolme kerhon jäsentä lensi omalla HK-1 keltiäisellään. 1970-luvun alussa kerholaiset lensivät jälleen purjelentojansa Keskisuomen ilmailijoiden kalustolla, koska omaa kalustoa ei ollut käytettävissä. Bergfalke oli käytöstä poissa vaurioitumisen takia ja OH-PBJ oli lentokiellossa rakennuksessa käytetyn lukkoliiman takia.

Vintturit ja autohinaus

Kerholaiset rakensivat 1960-luvun alussa Franklin lentokonemoottorilla varustetun V-30 vintturin. Vintturin Franklin 6A8-215-D8F moottori oli peräisin Enso-Gutzeitin Republic Seabee OH-EGA  lentoveneestä. Moottori jouti OH-EGA:sta SaLKon vintturinrakentajille, koska kone oli vaurioitunut epäonnistuneessa laskussa Imatralla ja se oli poistettu rekisteristä vuonna 1958. Alkuperäisen moottorin lohko halkesi jossain vaiheessa, mutta kerho sai uuden moottorin Enso-Gutzeitilta. Kerhon toiminnan hiipuessa 1970-luvun alussa moottori myytiin Poriin ambifion moottoriksi. Nykyisin Franklin moottori ja OH-EGA:n jäännökset ovat metsämuseo Luston hallussa. Vintturi oli purjelentokuvioissa mukana myös myöhemmin. SaLKon käytössä oli Punkaharjun Ilmailukerhon 1980-luvun alussa vanhan linja-auton alustalle rakentama vintturi. Tämä vintturi oli kuitenkin niin heikkotehoinen, että se toimi kunnolla vain jäällä, missä hinauslangalla oli pienempi kitka. PuIK luovutti vintturin SaLKolle, jotta sen osia olisi voitu käyttää uuden ja paremman vintturin tekoon. Uusi vintturi hankittiin sitten kuitenkin ostamalla. Uudempi vintturi oli rakennettu Sisu-merkkisen kuorma-auton lavalle ja sillä hinailtiin purjekoneita EFSA:n kiitotien nurmialueelta lentokonehinauksen lisäksi. Uudempi vintturi myytiin Ruotsiin 1980-luvun lopussa ja lentokonehinauksesta tuli pääasiallinen hinausmuoto. 

Lentokonehinauksen ja vintturihinauksen lisäksi purjekoneita on hinattu taivaalle myös autohinauksella. Punkaharjulaiset kokeilivat autohinausta ensimmäistä kertaa 1970- ja 80-lukujen taitteessa hinaten Blanikkia Puruveden jäällä. Savonlinnalaisten toimesta autohinausta käytettiin ensimmäistä kertaa lentokentällä 1990- luvun alkupuolella Rallyen ollessa peruskorjauksessa. Tuolloin kerholaiset rakensivat auton peräkoukkuun kiinnitettävän köyden kelauslaitteen ja vetovoima-anturin. Ensimmäinen hinausköysi oli kolmesta pätkästä yhdistetty n. 660 metriä pitkä sininen 10mm polypropeeniköysi. Köydellä vedettiin useita satoja hinauksia pääasiassa jäällä aina vuoteen 2010 asti, jolloin se oli haurastunut liikaa. Seuraavaksi hankittiin 800 metriä 8mm oranssista polyeteeniköyttä, tavoitteena suurempien hinauskorkeuksien saavuttaminen. Tällä köydellä hinattiinkin lentokentällä Junior 820 metrin korkeuteen. Kuitenkin köysi havaittiin liian heikoksi raskaammalle Puchaczille ja jo seuraavana vuonna hankittiin 700 metrin mittainen 12mm polypropeeniköysi. Uudella köydellä ei tullut enää katkoja, mutta hinauskorkeudet jäivät sen suuremman vastuksen ja massan takia hieman alhaisemmiksi. Hinausautoina on käytetty kerholaisten omistamia henkilöautoja, moottoritehojen vaihdellessa Seat Ibizan 90 ja ja Opel Omegan 200 hevosvoiman välillä. Kerhon kaikkia purjekoneita hinattiin autohinauksella ja parhaiten nousevaksi havaittiin kevyt ja hitaamman polaarin omaava Junior. Junioria hinattiin myös jääkentältä vuonna 2005. Hinaustoiminta lentokentällä oli vilkkaimillaan vuonna 2012, jolloin yli kolmannes kauden pursilennoista hinattiin autolla. Auto- ja vintturihinaus on nykyisin lentokentällä kielletty.  

Purjelentokaluston hankinnat ja myynnit

Alkuvuosina kerholla oli PIK-5c:n lisäksi myös kaksipaikkainen purjelentokone Scheibe Bergfalke II/55 OH-KBD / OH-168. Bergfalken kerho osti Raahen IK ry:ltä ja se rekisteröitiin SaLKon nimiin 21.7.1964. Bergfalkea kerho käytti koulutukseen Naarajärvellä. Kone vaurioitui kuitenkin sen verran pahasti, että se poistettiin rekisteristä 1.6.1972. Vuonna 1973 SaLKo möi vaurioituneen koneen Vaasan Lentokerholle, koska kerhon toiminta oli hiipunut ja koneelle ei löytynyt korjaajia. Vaasalaiset peruskorjasivat koneen vuosina 1973 - 1974 ja käyttivät sitä koulutukseen, kunnes möivät sen joulukuussa 1980 Kalajokilaakson IK:lle Ylivieskaan. Konetta käytettiin siellä koulutukseen ja se on poistettu rekisteristä 15.8.1988. Bergfalken jälkeen seuraava purjelentokone hankinta oli PIK-3c Kajava OH-202 / OH-YKW. Kajavan kerho hankki heinäkuun lopussa 1978 Tampereen Ilmailyhdistykseltä. Kajava peruskorjattiin kerhon omin voimin. Kajava myytiin Ouluun 1990-luvun alussa, missä sille on tekeillä peruskorjaus. Kajavan kanssa yhtä aikaa kerholla oli käytössä ASW-15 rekisteriltään OH-407 . ASW:n kerho osti RAJANSIIVET Ry:tä Pudasjärveltä vuonna 1983. OH-407 myytiin kerhon jäsenelle 1990-luvun alussa. ASW:n jälkeen seuraava purjekonehankinta oli uusi harjoituskone SZD-51-1 Junior OH-829, jonka kerho hankki vuonna 1990 vintturin myynnistä saaduilla rahoilla. Seuraavana vuonna eli 1991 kerho osti Karhulasta käytetyn OH-475 SZD-41A Jantar Standardin. Jantarilla kerho ehti lentää melko lyhyen aikaa, koska vuonna 1993 sen aikainen Ilmailulaitos julkaisi koneen siipisalkojen tyvitappien vaihtoa koskevan määräyksen. Koneeseen päätettiin samalla tehdä 1000h tarkastus ja se venyi tappien vaihdon kanssa tekijöiden puutteen vuoksi. Jantar lensi seuraavan kerran vasta 29.8.2010, 18 vuoden ja 25 päivän tauon jälkeen, 1000h tarkastuksen ja tyvitappien vaihdon valmistuttua. Vuonna 2003 kerho osti Punkaharjun Ilmailukerholta L-13 Blanik OH-514:sen. Blanik oli tätä ennen ollut Punkaharjun ja Savonlinnan kerhojen yhteisessä käytössä. Blanik myytiin lokakuussa 2011 Valkovenäjälle, "uuden" Pieksämäeltä keväällä 2010 hankitun SZD-50-3 OH-816 Puchaczin korvattua sen koulutuskäytössä. Blanikin lisäksi SaLKon ja PuIKin yhteiskäytössä oli PIK-16c Vasama OH-303. PuIK möi koneen 1990-luvun alussa Jämille, missä se tuhoutui 27.3.2009 tapahtuneessa lento-onnettomuudessa.

Purjelentokoulutus EFSA:lla

Purjelentokoulutus Savonlinnan lentokentällä alkoi lainakalustolla vuonna 1974. Kerholla oli silloin vuokralla purjelentokurssia varten Mikkelin ilmailuyhdistyksen SZD-9 Bocian OH-193 ja Cessna 175 hinauksia varten, joka oli myös Mikkelistä. Tällä kurssilla oppilaina olivat tuleva SaLKon purjelennon opettaja Markku Varis ja myöhempien aikojen puheenjohtaja Jorma Paavilainen. Myöhemmin 1970-luvun lopusta purjelentokoulutus tapahtui PuIKin kanssa yhteistyönä. Opettajina toimivat ainakin: Kalervo Meskanen, Antti Mutikainen, Markku Varis, Jukka Honkanen, Paavo Koponen ja Kyösti Rönkkönen. 1990-luvun puolivälistä eteenpäin opettajana oli Mikko Saajanlehto. Vuodesta 2002 vuoteen 2006 opettajana toimi Matti Peura. Tämän jälkeen kerho oli muutaman vuoden ajan vailla omaa opettajaa, kunnes vuonna 2010 opettajakurssin kävi Tero Kuutti ja vuonna 2012 Joonatan Jääskeläinen.

Moottorilentotoiminta

Savonlinnan lentokerhon moottorilentotoiminta alkoi lokakuussa 1976, jolloin Jussi Laine lensi vasta uudelleen rakennetun Piper J-3C-65 ”Cub” OH-PDX koneen Naarajärveltä Savonlinnan lentokentälle. J-3:sen kerho osti kesällä 1974 Saksasta rahalla, joka oli osin hankittu ostamalla pystyssä oleva kaupungin vastavalmistuneen lentokentän suoja-alueilla viljelemä kaura ja myymällä se sitten muun muassa siemenviljaksi. J-3:sen ostamiseen kerho sai rahaa myös järjestämällä lentonäytöksen Savonlinnan lentokentän vihkimistilaisuuden yhteyteen 12.6.1974. Vuonna 1945 valmistunut Piper sarjanumeroltaan 15179 oli huonokuntoinen ja vaati uudelleen rakentamisen. Varsinkin siivet olivat huonokuntoiset. Laineen Jussin toimiessa porukan vetäjänä kerho rakensi Piperiin uudet siivet. Jussi suunnitteli uusiin siipiin alkuperäisestä poikkeavan alumiinilevystä prässäämällä tehdyn siipikaaren rakenteen. Hitaan J-3:sen lisäksi kerholaiset halusivat nopeamman koneen, joten keväällä 1980 kerholle hankittiin Laverda F.8-L Falco IV, OH-FAA. Kone hankittiin jälleen Saksasta kuten J-3. Falcon elämä Savonlinnassa jäi hyvin lyhyeksi, sillä se tuhoutui koululennon yhteydessä jo 6.6.1980 mahalaskussa Savonlinnan lentokentälle. Kyseinen Falco oli ainoa tyyppinsä edustaja Suomessa. Lyhyestä kerholla olo ajasta huolimatta kerho ehti suorittaa Falcolle perushuollon keväällä 1980. Osin Falcosta saaduilla vakuutusrahoilla kerho osti Vaasasta tavanomaisemman yleisilmailukoneen, Socata Rallye M.S. 893E OH-SEE:n helmikuussa 1982. Rallyeta kerho on käyttänyt purjelentokoneiden hinaukseen, palolentoihin, sekä uusien lentäjien koulutukseen. Rallye peruskorjattiin ja moottori uusittiin 1990-luvun alussa. Rallyen lisäksi kerho hankki vuonna 1988 Cessna 172:sen. Alunperin Cessna oli tarkoitus hankkia korvaamaan Rallye, mutta hintaerimielisyyksien vuoksi Rallyestä jo sovitut kaupat peruuntuivat. Cessna ostettiin Kanadasta ja sen tunnukseksi tuli OH-CON. Cessnaa kerho on käyttänyt matkalentoihin, uusien lentäjien koulutukseen, SAR toimintaan ja palolentoihin. Cessna sai vuonna 2006 uuden moottorin. Moottorilentokoulutus alkoi J-3:sella 1970-luvun loppupuolella. Moottorilennon opettajia kerholla on ollut useita mm. Risto Sihvola, Jussi Halme, Juha "Tino" Rossi, Jorma Löppönen, Juhani Korpela, Pekka Hiltunen, Timo Flink, Rauna Ylinen ja viimeisimpänä Jani Löija. 

Tilat   

Kerhon ensimmäinen oma halli valmistui vuonna 1978. Hallin rakentaminen alkoi kun J-3:selle piti saada säilytyspaikka. Eristämättömän hallin seinät ja katto ovat peltiverhoiltuja. Lattia on puoliksi betonivalua ja puoliksi asvaltoitu. Kokoa hallilla on 280 neliötä, oviaukon ollessa 17 metriä leveä. Nykyään tässä hallissa säilytetään lähinnä purjekoneita. Kerhon 30v juhlavuonna 1992 valmistui toinen lämpöeristetty halli, jossa on 350 neliötä. Halli tehtiin osin talkootyönä. Hallien välissä oli 1970-luvulla valmistunut kerhokoppi. Joulukuussa 2011 vanha huonokuntoinen kerhokoppi siirrettiin syrjään ja sen tilalle laitettiin uusi työmaakopista muutettu kerhokoppi.    

Lentonäytökset   

SaLKo on järjestänyt tai ollut mukana järjestämässä muiden lähikerhojen kanssa ainakin kahdeksaa lentonäytöstä Savonlinnan lentoasemalla viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Ensimmäinen näytös järjestettiin juhlistamaan lentoaseman avajaisia 1974. Tämän jälkeen näytöksiä pidettiin muutaman vuoden välein aina vuoteen 1992 asti. Seuraavaa ilmailutapahtumaa lentoasemalla sai odottaa parikymmentä vuotta aina vuoteen 2012 asti. Tuolloin kerhon viisikymmenvuotisjuhlien kunniaksi pidetty ilmailupäivä toi kentälle arvioiden mukaan tuhatkunta henkeä. Kerhon näytöksiin ovat perinteisesti osallistuneet Suomen ilmavoimat, lentokerho omalla kalustollaan, taitolentoesitys vaihtelevalla kalustolla ja lukuisa määrä vierailevia experimental- ja ultrakevyt koneita. Näytöksiä ja lentokerhon toimintaa mainostamaan on perinteisesti tuotettu lähiseudulla jaettava SaLKon Lentosanomat lehtinen.

Savonlinnan Lentoasemalla järjestetyt lentonäytökset taulukko (pdf)

SaLKon Lentosanomat 1982 (pdf)

SaLKon Lentosanomat 1987 (pdf) 

SaLKon Lentosanomat 1989 (pdf)  Video lentonäytöksestä 13.7.1989 

SaLKon Lentosanomat 1992 (pdf)

Kerhon käytössä ollutta kalustoa 

• Grunau 9, käytössä ilmapuolustusliiton aikaan
• Harakka  II, H-37, valmistunut 1947, Savonlinnan Ilmailukerho
• PIK-5c Cumulus s/n 32, OH-PBJ, ostettu kerholle 1962, myyty Lappeenrantaan 1970-luvun alussa, jossa lahosi ulkona
• PIK-3c Kajava s/n 4, OH-202 / OH-YKW, valmistunut 1959, hankittu 1978, myyty Ouluun 1990-luvun alussa
• Scheibe Bergfalke II/55 OH-KBD / OH-168, valmistaja: Flugzeugbau Burglengenfeld, hankittu 1964, myyty vaurioituneena Vaasan Lentokerholle 1973
• Laverda F.8-L Falco IV, OH-FAA, entiset tunnukset: D-ECFA, G-ASYM, D-EOEA, valmistaja Laverda S.P.A. valmistunut 1964 Trentossa Italiassa, tuhoutui mahalaskussa Savonlinnan lentokentälle 6.6.1980
• ASW 15, OH-407, valmistunut 1971, ostettu RAJANSIIVET ry:ltä 1983, myyty SaLKon jäsenelle 1990-luvun alussa.
• L-13 Blanik s/n: 026604 OH-514, valmistunut 1977, hankittu Punkaharjun Ilmailukerholta 2003, myyty Valkovenäjälle 2011 

Kerholaisten nykyistä ja entistä kalustoa 

• HK-1B Keltiäinen, OH-HKC, valmistunut 1970-luvun alussa. Rakentajat: Uolevi Simola, Pertti Sairanen, Jussi Laine
• ATE-3 autogiro, OH-XYQ, s/n: 2, rakennettu: 1975, rakentajat Yrjö Siitonen ja Jorma Paavilainen,  nykyinen omistaja: Jorma Paavilainen
• JT-5 autogiro, OH-XVZ, s/n 4, rakennettu 1987. Rakentaja: Arvo Taupila
• Murphy Renegade II, OH-U239, tuhoutunut 1992 pakkolaskun seurauksena, romut myyty edelleen 2010 
• Grumman AA-1-0402 Yankee, OH-AYA, Vuosimalli 1970. Omistaja: Arto Silvennoinen

Lehtiartikkelit

Savonlinnan Lentokerho 50 vuotta Ilmailulehdessä 2/2012 (pdf)

Savonlinnan Lentokerhon vuosi 2011 Ilmailulehdessä 4/2012 (pdf)

TEKSTI: Janne Kuutti, email: janne161 (ät) gmail.com

LÄHTEET: SaLKon toimintakertomukset ja vanhojen jäsenten haastattelut