Savonlinnan Lennokkikerho syntyi, kun Hernemäen ja Viiskulman lennokkeja harrastavat poikaporukat alkoivat toimia yhdessä 50-luvun lopulla. Vuonna -61 saatiin kaupungilta kerhohuone Heikinpohjasta ja -62 liityttiin Lentokerhoon sen lennokkijaostoksi.

Alussa tehtiin lähinnä siimaohjattuja, mutta 60-luvun lopulla mielenkiinto siirtyi vapaasti lentäviin ja lähdettiin mukaan kisoihin. 70-luvun alussa saavutettiin kansallinen kärki ja ensimmäiset SM- ja PM- mitalit. 70-luvulla SaLKo nousi maan parhaaksi vapaasti lentävien lennokkien kerhoksi ja voitti mm. 11 kertaa peräkkäin joukkue SM:n. 80-luvulla on tullut vielä pari joukkuemestaruutta monien hopeiden lisäksi. Henkilökohtaisia mitaleja on seuraavasti: PM- kultaa 7, PM- hopeaa 10, PM- pronssia 10. SM- kultaa 20, SM- hopeaa 23, SM- pronssia 18. MM-kisoissa on joukkue hopeaa ja henkilökohtaisessa kisassa 7 sija, EM-kisassa 5 sija. 80-luvulla kerho itsenäistyi ja "ry" tuli nimen perään -82.

Lennokkiurheilu on väline urheiluista halvimpia ja monipuolisimpia: Pimeinä syysiltoina ja talven kovimmilla pakkasilla rakennetaan lennokkeja. Lennätysharjoituksia pidetään talvella lauantaisin ja sunnuntaisin, kevättalven iltojen vaaletessa myös iltaisin jäällä. Kesällä lentokentällä voi lennättää vaikka läpi vuorokauden. Lajin alkeet oppii tehokkaassa Salkolaisvalmennuksessa nopeasti. Kun kisassa on aina myös onnella pieni osuutensa, voi jo ensimmäisellä kaudella saavuttaa makoisia sijoituksia jopa SM-osakisoissa ja ahkerimmat ja lahjakkaimmat juniorit saattavat yltää aina PM- edustustehtäviin parissa vuodessa.

Halvimmillaan kisakaluston tekee liidokkiluokkaan muutamalla kymmenellä eurolla ja muutaman kuukauden aherruksella. Radio- ja moottorilennokkeihin kuluu jo satoja euroja rahaa ja kuukausia työtä. Myös lähes lentovalmiit radio-ohjatut lennokit yleistyvät, vaikka perinteisesti lennokit on tehty itse.

Kisamatkat ja osanottomaksut maksaa SaLKossa kerho ainakin juniorien osalta. Lennokkiurheilu vaatii ennen kaikkea pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä, kohtuullisia kädentaitoja ja normaalia liikuntakykyä ja kuntoa. Hyvä kisamenestys korkeammalla tasolla edellyttää jo hyvää fyysistä kuntoa: Kisassa voi joutua hiihtämään umpihangessa tai kävelemään ja juoksemaan kynnöspellolla tai turvesuolla ja metsissä 10...20 km ja lennätyshetkellä (kisassa 5...10 kertaa) pitää olla erittäin valppaana löytääkseen luonnin hienovaraisten merkkien perusteella oikean lähetyshetken ja saamaan lennokin nousevaan virtaukseen, joka kannattelee sitä vaaditut kolme minuuttia. Tiukat kisat ratkaistaan vapaasti lentävissä lennokeissa oikeilla lennätyshetken valinnoilla. Väline eli lennokki on kaikilla huippukilpailijoilla riittävän hyvä, kun vaan nosto on kohdalla. Stressattuna ja väsyneenä päätös on vaikea tehdä.