EFSA Sää

EFSA Sää
Havaintoaika 23.6. klo 11:50
Tuuli 3 m/s, 30 °
Vaihtelee 360 ° - 70 °
Näkyvyys Yli 10 km
Pilvet Ei alle 1,5 km
Lämpötila 19 °C
Kastepiste 7 °C
Kosteus 46 %
Ilmanpaine 1011 hPa
Etusivu arrow Koukku
Koukku

LAMA-AJAN YMPYRÄKOUKKU

Yksinkertaisia ympyräkoukkuja on esitelty Lennokki-lehdessa 1 ja 4/80 sekä 1/81.Viimeisin oli jo edellisten ideoiden yhdistelmä ja ainakin vielä kerran on yhdistetty nyt nuo kaikki kolme ideaa ja saatu koukku, joka vastaa käytöltään melko hyvin "oikeita" ympyräkoukkuja. Säätöjä ei vieläkään voi tehdä ruuvimeisselillä kutakin asiaa kerrallaan korjaamalla. 

Lamalääkettä

Olemme tehneet tälläisiä koukkuja jo vuosia SaLKossa pikkuliidokeihin ja myös juniorien isompiin koneisiin. Joku aika sitten Matti Lihtamokin kokeili tätä koukkua Balsariinsa ja komensi heti kirjoittamaan jutun koukun levittämiseksi laajempaankin käyttöön. Viimeisin kimmoke oli, kun Kimmo Kulmakko kertoi syksyn jenkkiterveisinä, että siellä otettiin molemissa liidokkikisoissa voitto yksinkertaisella jousilaukaisukoukulla. Siis isoissakaan kisoissa ei välttämättä tarvita kymmenien taalojen original russian-koukkua.

Idea

Koukussa on siis yhdistetty Lennokki-lehden 1/80 useimmille tuttu avoin sivukoukku, joka on käytössä monissa Kultasiiven pikkuliidokissa ja 1/81 suljettu repäisykoukku. Lennokissa on siis vierekkäin molemmantyyppiset sivukoukut ja siiman päässä kaksi hinaussilmukkaa. Avoimeen koukuun tulee siiman päässä oleva umpinainen silmukka, joka on siten soikeaksi mitoitettu, että umpinaiseen koukkuun tuleva repäisysalmiakki pääsee aukeamaan siimasta riittävästi kiristämällä. Tässä vaiheessa on siis "este" auki ja kiihdytys jatkuu avoimella koukulla.Hinauskoukun sijoittelu

Avoimen koukun ollessa sisempänä  saadaan "zoomaus" eli siiman kinnityksen siirtyessä lähemmäs runkoa, puree sivuperäsin ja liidokki kurvaa. Avoin koukku voi olla myös hiukan taaenpana, jolloin loppuun saadaan lisää hinausvoimaa. Irroitus tapahtuu halutulla hetkellä kuten millä tahamsa koukulla löysäämällä siimasta tai heittämällä siima kokonaan irti. (Huom! Kisalennoilla ei siimakelaa saa heittää, vain pelkän siiman, jossa on enintään päässä merkkilippu, kevyt kumipallo tai vastaava löytämisen helpottamiseksi.)

 

RakenneKoukun rakenne

Repäisysalmiakki taivutetaan 2 millin pianolangasta. Sen pituus on 15...20 mm. Mitä lyhyempi salmiakki on, sitä suurempi on irroitusvoima. Kehitystä sitten 80-luvun on myös salmiakin muotoilussa. Sen avoin nurkka taivutetaan kuvan mukaan pyöristäen niin, että koukkua hankaa pianolangan kiillotettu tehdaspinta eikä smirgelin katkaisujälki, jonka epämääräinen karkeus tai terävyys aiheutti melkoisesti epätarkkuutta liukukitkaan ja koukun aukeamisvoimaan. Itse hinauskoukku tehdään pikkuliidokkiin parin millin "tavallisesta" teräslangasta, ei siis tarvitse olla pianolankaa. Sopivaa on esimerkiksi pyörän pinna tai hitsauslanka. Aukeamisvoimaksi tulee näin 1...2 kilopondia. Isoon liidokkiin hinauskoukun paksuus on 2,5...3 milliä, jolloin irroitusvoima on 3...4 kiloa. Mitä paksumpi on koukku, sitä suurempi on aukeamisvoima. 

Timeri

Timerin käynnistys hoidetaan tekemällä sokka käynistyvivun eteen. Kumilenkki tai jousi vetää timerin on-asentoon, kun siimaan kiinnitetty sokka vedetään alas. Saman voi myös hoitaa tekemällä timerin etu- tai takakanteen reikä, josta työnnetään siima timerin rattaissiin. Näiden on syytä olla melko herkästi laukeavia, sillä siiman painon pitää riittä irroitukseen.

Sivukoukun periaate

Kurvaamiset perustuvat vastusten, nosto- ja hinausvoimien ja niiden vaikutusetäisyyksien muodostamiin momentteihin. Sivuperäsin ei liiku. Se säädetään maassa sopivaan asetoon. Koukun säädöt ovat hiukan hankalmpia kuin "oikeissa koukuissa", joissa kullekin asialle on oma säätöruuvi. Liikkeelle lähdetään hakemalla harituksilla ja sivuperäsimellä sopiva liitokaarto. Hinausarvot haetaan säätämällä koukkua sivusuunnassa (ja tarvittaessa myös pituussunnaassa). 

 
 Veto eteen Veto alas

Veto eteen: Kaartaa vasemmalle

loivasti. M = F x e. 

Veto alas: Kaartaa oikealle.

(Kuva edestäpäin katsottuna) 

 Veto taakse Liito
Veto takse = hinauskurva:

Kaartaa oikealle jyrkästi.

Liito: Kaartaa loivasti oikelle. 

Huomaa: kurvalappu ei liiku.

 
 Haritus

Haritus: Siipi takaa 

katsoen, jättöreuna

ylempänä. (Kaartaa oikealle.) 

Hinaus

Hinauset aloitetaan pelkällä avoimella koukulla. Hinauksessa liidokki pyrkii hinaajasta katsoen alussa hiukan oikealle. Hinaussiiman noustessa pystympään ja siimaa kiristämällä kasvaa hinauskoukkuun syntyvän voiman pystykomponentti ja momentti alkaa kallistaa lennokkia takaa katsoen oikealle eli liitokurvan suuntaan. Se kaartaa pään päälle ja irroten, sen ollessa hiukan oikealle kallellaan. Jos liidolli alkaa kurvata liian aikaisin liitokaarron suuntaan. on koukku liian lähellä runkoa. Siirrä koukkua n. 5 mm kerrallan ulospäin. Jos taas lennokki ei kurvaa liidon suuntaan, on koukku liian kaukana rungosta. Jos nämä säännöt eivät näytä tehoavan toivotulla tavalla, tarkista haritukset. Väärillä harituksilla järjestelmä on kovin vaikea säätää. Jos liidokissasi on selvästi väärin päin olevat haritukset eli se myös kaartaa liidossa vasemmalle sivuperäsimen ollessa suorassa, anna sen sitten kurvata vasemmalle. Muuta vain hinauskoukku toiselle puolelle. Koukkuhan on sisäkurvan puolella. Silloin pitää kaikki tässä olevat ohjeet muuttaa "peilikuviksi". Koukkua taivuttelemalla eteen tai taakse voi myös korjata hinasominaisuuksia vanhojen tuttujen ohjeiden mukaan: Eli jos liidokki on kovin herkkä kurvaamaan ja vaikea hallittava varsinkin tuulessa, voi koittaa koukkua eteen päin. Jos lennokki taas neusee heikostei varsinkin tyynessä ja/tai kiemurtelee puolelta toiselle kovemmasssa tuulessa on koukku liian edessä.

LinkousLinkous

Kun liidokki tulee varmalla koukkauksella pään päälle joka hinauksella, voidaan lisätä nopeutta ja hinausvoimaa, kun lennokki on hiukan yli puolessa korkeudessa. Pään päälle tullessaan se kallistuu n. 30 astetta ja on hyvässä vauhdissa liitokurvan suuntaan ja valmis irroitettavaksi päästämällä siima irti. Siitä se ottaa muutaman metrin lisäkorkeutta ja asettuu liitoon pienellä ylinopeudella tai pystympään irroitettuna parilla siistillä sakkauksella, ja on ansainnut muutan sekunnin tai jopa parikymmentä lisäsekuntia. 

Ympyrä

Seuraavaksi voidaan jo siirtyä ympyrään. Otetaan myös suljettu koukku ja salmiakki käyttöön. Varmista vielä ennen lentoa, että siima irtoaa kohtuullisella voimalla. Hinaa liidokki pään yli keräämällä siimaa käsiin (tai lumella tai muulla sileällä alustalla maahan) kymmenisen metriä. Kun liidokki on mennyt hiukan pään yli, päästä siima vapaaksi ehkäpä samalla hiukan nykäisten liidokin keulaa alas päin ja liidokki lähtee kurvaan siiman kanssa. Ole valmiina juoksemaan lennokkin perään. Yleensä siima ei saa kiristyä liidokin mennessä myötätuuleen, mutta tällä koukulla se ei ole myöskään katastrofi, sillä kuten kaaviosta näkyy, kurva tiukkaantuu siiman kiristyessä myös myötätuuleen. Kuitenkin hinaus on paremmin hallinnassa, kun myötätuuleen mennäään siima löysänä. Nokan alkaessa kääntyä kohti hinaajaa kiristetään siima ja vedetään lennokki taas pään päälle ja siitä se jojottelu jatkuu kunnes nosto löytyy, hinaaja väsyy tai sotkeutuu siimaan. Irroitusta varten siima kiristetään pian nokan käännyttyä kohti hinaajaa ja lingotaan liidokki kuten edellä kerrotiin. Piirroksen mukaisilla harituksilla ja asetuksilla homman pitäisi sujua. Jos ongelmia esiintyy, katso aina ensimmäisenä haritukset. Linkoutumiseen ja liitoon asettumiseen vaikuttavat lisäksi siiven ja varsinkin peräsimen profiilit, sivusuhteen ym. monet asiat, joita voi kysellä kokenemmilta ympyrähinaajilta tai tutkia esim. Uuudesta lennokkitekniikan käsikisrjasta, tai Ilmailu-lehdestä 12/-78. (jos niitä nyt jollakin olisi käytettävissään?)

 

kirjoittanut Ossi Kilpeläinen

 
© 2024 Savonlinnan Lentokerho ry